Oma Mikro-opetustehtävämme
Valitsimme Johannan kanssa omaksi mikro-opetustehtäväksi ”Miten ammatillinen opettaja kehittää osaamistaan”. Aiheen valinta oli helppo, koska annetuista otsikoista aihe on mietityttänyt minua paljon jo aikaisemminkin erityisesti siltä kannalta, kuinka eri yksilöiden osaaminen saadaan jalkautettua yhteisön osaamiseksi.
Päätimme lähteä lähestymään asiaa Seppo Helakorven kuvaaman Opettajan osaa-misen osa-alueitten tarkennus –kuvion kautta. Toinen lähde valittiin ajankohtaisuuden perusteella eli painopistealueet ammatilliseen opetustoimeen Opetushallituksen rahoittamalle henkilöstökoulutukselle vuodelle 2014.
Lähtökohtana pidimme myös sitä, että saisimme muiden opiskelijoiden sekä tuutoreiden onnistuneet kokemukset osaamisen kehittämisestä kaikkien käyttöön. Aluksi ideoimme paneelikeskustelua tai muutaman henkilön haastattelua sekä twitterin hyödyntämistä siten, että kaikki pääsevät osallistumaan keskusteluun. Twitter viestit olisi heijastettu tykillä seinälle ja sieltä olisi ollut helppo poimia keskustelu lomaan siihen liittyviä kommentteja ja kysymyksiä. Aika pian suunnitteluvaiheessa totesimme kuitenkin että toteutustapa ei mahdu mitenkään annetun 20 minuutin aikarajaan, joten päädyimme pienryhmätyöskentelyyn ja niiden tuotoksien purkamiseen.
Tämä opetustuokion suunnittelu oli myös oivallinen oppitunti meille opetustuokion suunnittelijoille onnistuneen ryhmäytymisen vaikutuksista. Opetustuokion suunnittelu yhdessä oli tosi vaivatonta, molemmat tahoillaan osasivat jo toimia siten, että yhteiset tapaamiset eivät vieneet 15 minuuttia enempää. Oli jopa hämmentävää huomata, kuinka jälkeä syntyi niin vähällä vaivalla.
Opetustuokiomme toteutui kutakuinkin suunnittelemallamme tavalla. Asian karsimisen vaikeus näyttää olevan helmasyntimme ja niinpä kiireen tuntu häiritsi taas aika voimakkaasti. Jälleen kerran jäi napakka yhteenveto tekemättä ajan puutteen vuoksi. Opetustilanteessa yllätti se, että tehtävämme koettiin vaikeaksi. Tehtävänanto oli (jälleen kerran) liian monimutkainen ja epäselvä, joten tähän asiaan täytyy minun erityisesti kiinnittää huomiota jatkossa. Positiivinen yllätys oli ryhmätyön purussa käyttämämme MindMeister, jota täytin sitä mukaa, kun ryhmätöitä purettiin. Se toimi paremmin kuin olin kuvitellut.
Muut MO-tuokiot
Säde ja Leena johdattelivat opiskelijan motivoimiseen sekä ulkoiseen ja sisäiseen motivaatioon. Pidin erityisesti alun dialogista heidän esityksessään, jossa Säde haastatteli Leenaa ruotsin kielen opiskelun sisäisestä motivaatiosta. Ryhmätöinä pohdimme, kuinka opettajan voi edistää opiskelijan motivoitumista eli
1. pätevyyden ja osaamisen kokemuksia
2. autonomiaa ja
3. sosiaalista yhteenkuuluvuutta.
Heidi-Marjan aiheena oli opetussuunnitelma ammatillisessa koulutuksessa. Mieleen jäi esityksen lämmin huumori ja lopun ihastuttava sarjakuva. Alustuksessa Heidi-Marja esitteli eri opetussuunnitelmatyypit: opintojaksoperustaiset, moduulimallit, blokkimalleihin ja juonneopetussuunnitelmat. Lopuksi pohdittiin Learning Cafe -opetusmenetelmän avulla kuinka opiskelijat ja opettajat voivat hyödyntää opetussuunnitelmaa.
Jennin ja Tarjan aihe sosiaalisista taidoista ja tunneälystä oli mielestäni päivän mielenkiintoisimpia. Kuuden hatun menetelmä oli rohkea veto ja oikein onnistunut tähän tilanteeseen. Roolipeli herätti tunteita ja huomasin jälleen kerran että minun on harjoiteltava antamaan tilaa myös muille.
HannaLiisa oli valinnut aiheekseen ”Skeema oppimisessa”. Varsin rohkea aihevalinta ja olisin kaivannut ehkä hiukan lisää konkreettisia esimerkkejä skeemasta nimenomaan oppimiseen liittyen. Hanna ei käyttänyt kovin paljon aktivoivia menetelmiä, mutta kyllähän vaikea aihe varmasti aktivoi kuulijoiden aivoja.
Jaanan ja Eijan rentoutushetki musiikin parissa tuli kyllä juuri oikeaan saumaan. Pidin tässä esityksessä erityisesti opetustuokion rauhallisesta tunnelmasta sekä kortit kertovat -opetusmenetelmästä. Jaanan vankka opettajankokemus kuului tuokiossa ja Eijan esiintyminen ehkä jäi vähän varjoon. Varsinaisena aiheena heillä oli verkossa yhteistoiminnallisen verkko-opiskelun edellytykset. Kortteihin oli kirjoitettu yhteistoiminnallisuuden avaintermejä. Ensin poimimme niistä jokainen itse neljä, pareittain valitsimme kahdeksasta neljä tärkeintä ja vielä ryhmän kahdeksasta kortista neljä tärkeintä. Ihmeellistä, kuinka paljon puolessa tunnissa ehtii ilman kiireen tuntua, kun sisältö on valittu napakasti!
Saku ja Heikki johdattelivat itsenäisen opiskelun pariin – sen hyviin ja huonoihin puoliin sekä siihen mitä se edellyttää. Ryhmätyössä kirjoitimme tarralapuille itsenäisen opiskelun menetelmiä, mitä verkkopedagogisilta ratkaisuilta vaaditaan itsenäisessä opiskelussa sekä itsenäisen opiskelun hyötyjä ja haasteita. Puheenjohtaja ja ryhmätyön esittäjä valittiin kivasti kynänpyörityksellä.
Tainan aiheena oli oppimisen itsesäätelytaidot. Aihe oli tunneälyn lisäksi opetustuokioitten mielenkiintoisimpia. Opetustuokio herätti minussa ristiriitaisia tunteita - toisaalta koin tahdin liian verkkaiseksi ja hiukan häiritsi tarkka ulkoluku dioista, toisaalta oli aikaa pohdiskella ja unohduinkin pohtimaan edellistä asiaa, kun Taina jo jatkoi eteenpäin.
APE2-aloitus
Toisen päivän lopuksi aloimme tutustumaan APE2-opintoihin. Aiheisiin johdateltiin akvaariokeskusteluna avulla. Siinä syntyi hyvää ja luontevaa keskustelua monelta kantilta. Viimeinen aihe – erityispedagogiikka – keskultiin ryhmänä. Ryhmäkeskustelu meni vähän aiheen vierestä, juututtiin liikaa aiheen viereen – osaksi omasta syystäni.
Ape2 aikataulu hiukan yllättäen meneekin päällekkäin ape1:n kanssa. Tässä muuttuneessa työtilanteessa se ei ollut oikein kiva yllätys. Oman uuden ryhmäni aihe on kansainvälisyys. Se ei ehkä ihan natsannut toiveisiin (erkkapeda tai työelämälähtöisyys) mutta varmasti mielenkiintoinen kun perehtyy. Uuden ryhmän loput jäsenet tapaamme ensimmäisen kerran verkon välityksellä. Mielenkiintoista seurata, mitkä vaikutukset sillä on ryhmäytymiseen.
Lopuksi
Näin päättyykin APE1:n oppimispäiväkirjan tarina. APE1-opinnot ovat olleet ennen kaikkea mielenkiintoinen tutkimusmatka omaan oppimiseeni. Monet ilmiöt ovat saaneet nimen oppimisen teorioihin ja asiantuntijateksteihin tutustuessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi