APE1 jakson opiskeluryhmät jaettiin ja minä ainakin olen tosi tyytyväinen ryhmän kokoonpanoon. Mukavasti ihmisiä ihan eri aloilta ja kaikki tuntuvat olevan tehokkaita työskentelijöitä. Löytyipä yhdistävä piirrekin aika helposti – ankara aamu-unisuus – siitäpä ryhmän nimikin ”Pöllöt”. Tietysti täytyi miettiä myös positiivisia adjektiiveja, joita Pöllöön liittyy kuten harkitsevuus ja viisaus – asuukohan ne meissä? Tulkoon nyt tässäkin mainittua ryhmän säännöt:
- Kokoonnumme vain, kun kaikki ovat paikalla. Virtuaalitapaamisia siirretään mieluummin, kuin kokoonnumme vajaalla miehistöllä.
- Opiskelu priorisoidaan muihin harrastuksiin nähden. Toki jokaisella on joskus must-menoja – nekin ymmärretään.
- Työskentelemme jämäkästi ja tehokkaasti. Kokoontumisten lopuksi kokoamme mitä tuli päätettyä, kuka tekee ja missä aikataulussa. Teemme toimintamme siis mahdollisimman näkyväksi.
Omassa mikro-opetustehtävässä piti pohtia Työelämän asettamia haasteita ammatilliselle koulutukselle. Aluksi lähdimme liikkeelle vähän liian korkeissa sfääreissä, mutta aikataulupaniikin noustua riittävän korkealla, saimme tehtävän rajattua globalisaatioon ja teimme kolme aika provosoivaa väitettä keskustelun sytyttämiseksi. Mielestäni onnistuimme keskustelun sytyttämisessä tosi hyvin, mutta ainakin omassa ryhmässäni olisin ehkä halunnut tehdä aiheesta selkeämmän yhteenvedon lopuksi, nyt se jäi ehkä vähän irralliseksi keskusteluksi. Keskustelut nauhoitettiin ja toivottavasti ne tulevat myös näkösälle Optimaan. Hyvä huomio keskustelussa oli mielestäni se, että globalisaation merkitys Suomessa vaihtelee merkittävästi alueittain.
Mikro-opetustehtävistä todettiin, että valmisteluun oli tosi vähän aikaa (n. tunti) ja että ”oikeassa” tilanteessa sitä olisi enemmän – olisiko todella, jos ei halua tunteja yötä myöten valmistella?
Opettajan roolipohdintoja ennen, nyt ja tulevaisuudessa:
Opettajan rooli 50v sitten.
Opettajan rooli nyt. Eletään aikamoista murrosaikaa opetuksessa, ainakin Kansankynttilän rooli on opettajilta karissut. Arvostusta ei saa enää automaattisesti ammatin myötä, vaan jokaisen opettajan on se persoonallaan itse ansaittava.
Lähipäivien irtohelmiä:
- Mielipidekävely luokassa
- Mikro-opetustehtävät verkossa erilaisin aktivoivin opetusmenetelmin – luodaan varmasti uutta. Mukava kokeilla, koska epäonnistuminen on sallittua – oikeassa tilanteessa pitäisi ottaa enemmän varman päälle.
- Aktivoivat opetusmenetelmä (Hyppönen)
- Google docs ja tiedostojen yhteiskäyttö
- Wordpress, vaikuttaa monipuoliselta alustalta
- leevi.amkit.fi
- ERIC tietokanta www.eric.ed.gov
- Screen-captrue-o-matic jihg
- Lähdeviittauksien merkitsemistapa Amokissa
- ...ja tietysti se Kyvyt. fi on edelleen listoilla



Tuo suunntteluun käytetty ajankäyttö jäi ehkä mietityttämään. Sinullakin on jo kokemusta paljon ja taidat olla luonteeltasi sellainen, että saat ihmisiä mukaan keskusteluun? Silloin pystyy varmaan hyvinkin nopeasti rakentamaan opetustuokion, johon antaa jonkin hyvän virikkeen ja rakentaa opetuksen siitä lähtien osallistavien menetelmien avulla.
VastaaPoistaAsiantuntijaluennon valmistelu vie sitten ehkä pitempään aikaa tai jos on opettamassa aihetta, jonka on ensimmäisiä kertoja organisoinut opintojakson muotoon.
Muistan joskus oman proffani antaneen ohjeen, että aloittelevalla opettajalla menisi noin 2 tuntia yhden opetustunnin suunnitteluun eka kerralla/kerroilla. Olisipa ollut jännää, jos moista olisi tilastoinut. Joskus kyllä uusi opintojakso voi hautua ja muuttua todella paljon, mutta kun tietää mitä on tekemässä, tapahtuu suunnittelu melko nopeasti.